Helmassaan venettä vuotavaa
Tomujoki vie.
Hiljalleen viidakon halki käy
kuraveden tie.
Veneessä lojuu yks Coca-Cola-pakki,
nötköttipurkki ja hankkijan lakki.
Solmio, radio, ja kondomi.
Ja pistoolivyö.
Verkalleen mustetta kirjeestä,
jokivesi syö.

Rakas pikku vaimo kaukana siellä jossain,
anna mulle anteeksi.
Viidakko mun sydämeni vei.
Älä odota mua, älä sinä surra huoli.
Täältä minä rauhan sain,
minuun syttyi väri, sekä nuoli.

Helmassaan venettä vuotavaa
Tomujoki vie.
Puuttuu vaan kyydistä kanootin,
camel-buutsi mies.
Hän uskoo nyt, että puillakin on henki.
Hän ei tahdo olla enää rahapelin renki.
Varjoissa viidakon ylpeenä,
hän savukalaa syö.
Lämmittää flunssaista tyttöään,
kunhan tulee yö.

Helmassaan venettä vuotavaa,
Tomujoki vie.
Puuttuu vain kyydistä kanootin,
onnellinen mies.