Saman illan uudelleen nään
kuin ei ois se vaihtunut vieläkään
Nojaan polviin pään
Junat kiitää ikkunoilla
Helähtää lasit niiden voimasta
Silti en liikahda

Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Joskus neulalla itsekin sellaisen tauluun kiinnitin
niin rauhoitin
Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Lasipurkissa jähmetyn, tunnen kun voimat hupenee
Ne vähenee, ne vähenee

Roskat talloo mun matolle
Kukat kuolee, kun ei kastele
Valoa ei täällä saa

päälle laittaa, että ei vaan
olento paljastuisi piilostaan
ihmisten maailmaan

Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Joskus neulalla itsekin sellaisen tauluun kiinnitin
niin rauhoitin
Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Lasipurkissa jähmetyn, tunnen kun voimat hupenee
Ne vähenee

Miten osaisin mä olla niin kuin nuo muut
vai onko jossain joku paikka, jonne kuulun
Missä toiset samanlaiset mua oottaa
planeetalleen jo palaamaan