Veden alla on vaikea hengittää
olen vain osa tätä maailmaa
imeydyt minuun pieninä kuplina
kutittelet kaisloina
kuiskit omaa nimeäsi

Kävin joskus vieraalla rannalla
sinä rakensit kuitenkin parhaimman
jossa ponttoonit lämpiävät aamusin
ja aurinko oksankolossa iskee silmää

Seison käsilläni vedessä
sinä pidät minua pystyssä
sukellat suutelemaan ilmaa
jotta rikkoisin entisen ennätykseni

Illan tulo veden viilentää
minä kuuntelin sinua
tarinoitasi lumpeenlehdille
katselin kun sulin sinuun

Seison käsilläni vedessä...