Mul on kuppi kahvii vajallaan ja nainen sotajalallaan,
se sanoo eri tavallaan, sun täytyy hommat hoidella.
Mä katseen häneen loin, sanoin teen mitä voin,
ehkä vähän liikaa join,
mut täytyyks sen aina olla niin kauheen vakavaa,
kai joskus hauskaa olla saa, pitääkö heti murjottaa,
jos yhden kerran juhlitaan.
Mä kylään kaverit vaan toin, esiin soittimet kaivoin.
Naapuritkin rokkaamaan sain,
harjanvarsillaan ne rytmii kattoon naputtaa,
toiset oveen koputtaa, talkkarilla asiaa,
no en tainnut ehtii vastaamaan.
Sanoit että liikaa join, mut hauskaa tätyy olla hoin,
sä kesken lauseen sanoit moi, pannaan vain rokki soimaan,
wehei!!

Ei oo hauskaa yksikseen, en edes keksi mitä teen,
nyt kerään rohkeuden ja meen, korjaamaan tän tilanteen.
Pyysin että liikaa join, kukkukimpun hälle toin,
suudelmankin sulle annoin, tajusin et tunaroin,
siks ruusut ovelle kannoin, anteeks annon huuman toin.
Mä katseen häneen loin ja sanoin kulta tota noin,
jos yhden kerran liikaa join,
niin ei kai se oo niin vakavaa (ei se oo niin vakavaa),
ei kai se oo niin vakavaa (ei se oo niin vakavaa),
ei se oo vakavaa (ei se oo niin vakavaa),
ei kai se oo niin vakavaa.