|
Lyric provided by www.seekalyric.com |
Sä mulle lupasit ihmeen, jota koskaan en kai toivonutkaan, pikku Miranda. Kuin kivi putosit maahan, kun otteen päästit irtoamaan, pikku Miranda. kerto: Kadut pikkukaupungin, täynnä ihmisiä, ääneti sua katsellessa. Pitkät hiukset sekaisin, kuin enkelillä tuulessa heiluessa. Turvaköydet jälkeenpäin maasta löydettiin, ne eivät silloinkaan, olleet paikoillaan. Ja nyt eivät pehmeät seinät, eivät kalteritkaan enää ahdista, sua milloinkaan. Kaikki kummalliset vaatteet ja ne kummalliset aatteet, joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa. Samoin suttuisen meikin ja sen järjettömän leikin, jota harrastit. Ei niistä saduista koskaan, toteutunut ainoakaan, pikku Miranda. Ei tullut valkoista ratsua, ei ritaria haarniskassaan, pikku Miranda. kerto: Kadut pikkukaupungin, täynnä ihmisiä, ääneti sua katsellessa. Pitkät hiukset sekaisin, kuin enkelillä tuulessa heiluessa. Turvaköydet jälkeenpäin maasta löydettiin, ne eivät silloinkaan, olleet paikoillaan. Ja nyt eivät pehmeät seinät, eivät kalteritkaan enää ahdista, sua milloinkaan. Kaikki kummalliset vaatteet ja ne kummalliset aatteet, joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa. Samoin suttuisen meikin ja sen järjettömän leikin, jota harrastit. Lepää rauhassa, pikku Miranda. Lepää ruhassa, sirkusprinsessa. Pikku Miranda |