|
Lyric provided by www.seekalyric.com |
Vanhaa valssia rahinaa gramofoni kaiuttaa se saa vanhan naisen laulamaan, hän hymyilee ja naurahtaa joskus melske pienien ympäröi tuon ihmisen nyt vain kaappikellon tahdissa ajatukset matkustaa Yhdeksänkymmentä vuotta vaan on kuluttaneet kasvojaan kuolema kouraisi viereltään vei miehen peltoonsa lepäämään isännän hengen ja elämän Lauantaina huoneessaan istuu vanha nainen kummissaan kun viljapelto ja kukkaset tanssii villisti keinuen Peiliin katsoo ja kavahtaa kun ulos katselee matkaa ajatuksissaan halki vuosikymmenten siihen päivään jolloin tahdottiin minä pian tahtoisin maata kanssa pellossa jonka sinä raivasit Yhdeksänkymmentä vuotta vaan kovin kauniita muistoja on talo nyt jo aikuisten ja niiden lapsien vielä se henkii elämää kun aika jättää |