Joka päivä mä aamusta iltahan käyn kuin oottaen ihmettä vaan.
Ja mä pilvien partailta onneni näyn yhä uutena luokseni saan.
Alla onnen riemuportin kauan kanssas olla koetin,
armahin mun ystäväin.

Siks' oon mä suruinen, kun sua nyt muistelen
niin paljon meni kanssas kaunista pois.

Siks' oon mä suruinen, kun päivä huominen
niin toisenlainen mulle olla nyt vois.

Ne kulkevat unikuvin edessäin vieläkin,
nuo hetket, mi kerran yhdessä vietettiin.

Siks' oon mä suruinen, kun sua nyt muistelen
niin paljon meni kanssas kaunista pois.
Niin kaunista pois.