Eläimet puhuvat täällä
aivan lähellä unta
lähellä yön mustaa
täältä eivät muistot pakene
avoimen portin pielessä
seisoo tuntematon olento
ihmisenmuotoinen, voimakas
luista tehty ja hymyilee:

"Sinut on kutsuttu todistamaan
unohtamaan muistojen voima
laskeutumaan kuiluun ja tuomaan sieltä sieluntäysi elävää tulta"

"Mutta minä haluan tietää
mitä sanojen takana on
tämän huoneen seinien takana
syvällä lumessa, kivessä, jäässä"

Otan varusteeni ja käyn, minun kirjani ja minun lihani
eivät osaa luovuttaa tähän kylmyyden edessä

Ja kuuntele tähteinvälistä laulua, että kuinka minä sinua rakastan
kuuntele tähteinvälistä laulua, että kuinka minä sinua rakastan
kuuntele tarkoin, onko se totta

Sanojen takana, musiikin reunalla
viipyvät vieraiden äänet
outojen kasvien tuoksulla
ei pääse tästä eteenpäin
mutta tässä lähteminen
on vasta edessä, vain lupaus
ja lumi, joka peittää ruumiit
on unessa naisen naurua

Ja kuuntele tähteinvälistä laulua...