keltaisena aamuna
tämän kaltaisena aamuna
kun huoneeni on kuollut, ikkuna sokea silmä vain
juuri ylle asetellut vaatteet kovin väsyneet
ja kynä tylsä, lyhyt
käden jälki hataraa
niin usein petin itseni
liian monesti kaikki muut
liian usein pidin elämää halpana syntymälahjana

Kerto:
nyt lumi peittää tienoon, tuonen lintu
vaappuu virtaan
kylä hiljaa murenee
ympärillä kirkkomaan

tuuli tunkee käytävillä
takin läpi iholle
nojaa päänsä voimattoman voimaa etsien
kuivat lehdet, lukematta jääneet
alla rapisee
kun kuljen läpi tyhjyyteni
tyhjän kaupungin

kirjaimet niin sekaisin, että luulevat itseään sanoiksi
vain sen seikan vuoksi ovat
vieretysten laulussa

Kerto 2x