Muistan isä huusi oikeuttaan
Noki kasvoillaan
Perhe pyysi leivänpalaa
Hieman pahoillaan
Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa
Siellä mistä tulen reppu selkää kutittaa

Ilta alkaa kaupungissa vasten tahtoaan
Rakkaudesta ihmiset ei ole pahoillaan
Käsi lyödään käteen niin kai tekee ihmiset
Kehdostani muistan antamani lupauksen

kertosäe:
Tupakkatien päässä ihmiset laulaa
Täällä alussa vain huhuilee perkeleet
Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa
Linkkuveitsen terä kiiltää tiellä tupakan

Muistan kuinka jossain nousi leija korkeuksiin
Isältäni pyysin ota leija kaunis kii
Katseista mä tiesin ollaan liian kaukana
Tupakkatien asukkaat voivat vain katsella

Ilta saa jo tulla vaikkei sitä huomaakaan
Tupakkatien asukkaat jo käyvät nukkumaan
Poika vasten tiiliseinää taittuu kumaraan,
kun leija nousee taivaan sineen sen joskus omistaa

kertosäe