Tein elämästäs helvetin
kun rakastin ja riitelin
sun kanssas jälleen aamuseitsemään

Me hellät sanat vaihdettiin
taas raukkamaisiin syytöksiin
ja sirpaleihin vasta herätään

Nyt nään sen
on rikkirevittynä mentävä sun pois
enkä katso edes silmiin

Mä tiedän sen, olen syyllinen
sain kivettyneen sydämen
tän totuuden tietää syyllinen
mutta muutakaan mä osaa en

Et saisi tulla takaisin
vaikka sitä tahdonkin
tää on meidän kahden ikävää

Sun pitäis olla vihainen
kun rikollinen rakkauden
kaiken väliltämme myrkyttää

Mut nään sen
et tahdo mennä minun viereltäni pois
vaikken katso edes silmiin

Mä myönnän sen, olen syyllinen
sain kivettyneen sydämen
tän totuuden tietää syyllinen
mut muutakaan mä osaa en

Milloin mä saan
itseni muuttumaan enkö milloinkaan
onko tää vaan mitä rakkaudeksi kutsutaan