Mäen päältä polkupyörällään voi jopa päästä jotain viittäkymppiä,
jos polkee oikein kovaa eikä käytä jarruja, kaupunkiin pääsee
puolessa tunnissa ja vaikka siltaa pitkin aina polkeekin vastatuuleen
minne sitten meneekin niin tuskin koskaan kestää puolta tuntii
kauempaa, kun itsensä löytää pohtimasta:

Miten voikaan olla mahdollista, miten voikaan olla mahdollista,
että kaikki rahansa pystyy tuhlata eikä omatunto edes kolkuta,
kaikki rahansa pystyy tuhlata viimeistä penniä myöten yhdessä
levykaupassa.

Joka suunnassa houkutuksia. Joskus voi käydä niin ettei pois viiskulmasta
löydä millään ja pennit hupenee taskun pohjalta kassakoneeseen
ja kotimatkalla vastatuulessa tyhjätasku polkee hymy huulilla,
pyörät pyörivät tasaista tahtia, taitaa laskut jäädä maksamatta.

Miten voikaan olla mahdollista, miten voikaan olla mahdollista,
että kaikki rahansa pystyy tuhlata yhdessä ainoassa levykaupassa,
kaikki rahansa pystyy tuhlata viimeistä penniä myöten hyvällä omatunnolla.