Voi muovi syödä munkkeja ja rauta laulaa taas
voi betonilla paistatella päivää, ihanaa!
Kai puu on paljon kokenut ja nähnyt elämää
mutta tässä tulee se jonka varjoon kaikki jää
harsoinen teräs
harsoinen teräs
harsoinen teräs
harsoinen teräs

Voi ihminen kuin ihminen saada jalat jäniksen
mutta uhriksi jos joutuu harsoisen teräksen
Saa kädet kaiken tuntevat ja diplomaatin suun
saa pikkuaivot poliisin ja sydän antautuu
harsoinen teräs
harsoinen teräs
harsoinen teräs
harsoinen teräs

Se antaa silmät vieraat, opettaa huiputtamaan
se vippaa vieraan sydämen
ja näin petkutus alkaa, näin se alkaa alkaa
Se on pehmeä, kuuma, kaunis ja kiiltävä
giljotiini
Kun se laulaa on ääni kultaa
mutta sanat pyövelin
harsoinen teräs