Rakkauteni sinuun repii rikki rintaa
kun ajattelen ihosi sileää pintaa
otit ritolat ja annoit julmasti kenkää
ei auta särkylääke, tekee niin kipeää
sinä olit niin nuori ja puhkesit kukkaan
miksi kuvioista ulos minä jouduinkaan
et enää koskaan luokseni tuu
sydämeni kaipuusta pakahtuu

En sua saa - en saa sua koskaan
en sua saa - en saa sua koskaan

En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?
En olis sua kyllä huolinutkaan.
En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?

No, sehän riippuu muijasta - joo...

Olen sovitellut itselleni köyttäkin jo kaulaan
ja yrittänyt astua rautanaulaan
että ennen tulevaa aamun sarastusta
lemmenkivun korvaisi toinen tuska
jano ehkä sammuisi uimalla mereen
tulipalo sydämessä hukkumalla veteen
yksin ei koskaan oo hyvä olla
sut tunteeni polttaisi kuin noidan roviolla

En sua saa - en saa sua koskaan.
En sua saa - en saa sua koskaan.

En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?
En olis sua kyllä huolinutkaan.
En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?

No, haitanneeko tuo mittään - joo...

En sille mahda mitään, on ikävä sua
mikset voisi mua viereesi kutsua
kun aamulla herään ja katson peiliin
toivon, että törmäisin enkeliin
ja kun taas päivä laskeutuu iltaan
toiveeni sinusta haihtuvat ilmaan
yksin meen itkemään akkunasi alle
jäi muistoksi susta vain tahra lakanalle

En sua saa - en saa sua koskaan.
En sua saa - en saa sua koskaan.

En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?
En olis sua kyllä huolinutkaan.
En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?

No, sehän riippuu muijasta - joo...

En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?
En olis sua kyllä huolinutkaan.
En koskaan sua saa.
Paljonko tuo puristaa?

No, haitanneeko tuo mittään - joo...

Kuule, rakas, mä olen huomannut itsessäni aivan uusia ulottuvuuksia
Hyvänen aika, mullahan seisoo!
Voi, kulta, kyllä mä sua kunnioitan ja rakastan.
Irtoisiko sitä?