Et ole helppo ihminen,
et herkkätunteinen.
Et lukemaan sun mieltä päästä.
En tahdo painostaa,
en sua ahdistaa.
En nurkkaan ajaa hajoomaan.

Mistä aloittaa?
En sanoja nyt suusta saa.
Ei aikaa tuhlata saa.
Ei luottaa tulevaan.

Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.
Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.

Tie huomiseen kai odottaa,
tai kesään seuraavaan,
mut sydämessään kello käy.
On liian helppoo tunnustaa:
et osaa rakastaa.
Ei metsää puilta enää näy.

Mistä aloittaa?
En sanoja nyt suusta saa.
Ei aikaa tuhlata saa.
Ei luottaa tulevaan.

Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.
Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.

Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.

Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.
Hiljaisuuden ääniä kuuntelen,
niissä sun nimesi kaikuu.
Hiljaisuuden synkkiä vesiä kahlaan,
tää oudolta tuntuu.

tää oudolta tuntuu.