Sydämeni odottaa
kuin kuuta nousevaa.
Se joskus ehkä palkitaan
jos jaksaa odottaa.
Tiesithän sen,
se mitä tiennyt en,
se kuuluu huomiseen.

Ajatuksen siivilleen
saa jokin nousemaan.
Siivillään se liitelee
ja etsii kauniimpaa
kuin mitä saan
jos vain odottaa.

Vie, vie mut pois.
Vie mut jonnekin
missä aika pysähtyy,
missä taivaskin kukkii
ja kauneus käsiin räjähtää.

Vie, vie mut pois.
Vie mut siltikin,
vaikka sisälläni kiehuu,
vaikka herkkyys unohtuu
ja tunnemyrsky vallan saa.

Kaiken tunnen palanneen
mieleen uudelleen.
Kaiken minkä jäätyneen
jo luulin kylmyyteen.
Tiesithän sen,
se mitä tiennyt en,
se kuuluu menneeseen.

Vie, vie mut pois.
Vie mut jonnekin
missä aika pysähtyy,
missä taivaskin kukkii
ja kauneus käsiin räjähtää.

Vie, vie mut pois.
Vie mut siltikin,
vaikka sisälläni kiehuu,
vaikka herkkyys unohtuu
ja tunnemyrsky vallan saa.

Vie, vie mut pois.
Vie mut jonnekin
missä aika pysähtyy,
missä taivaskin kukkii
ja kauneus käsiin räjähtää.