Jotakin, rakensin
sun kanssasi melkein
valmiiksi saimme sen
myöhemmin, kuitenkin
mä miehisin elkein
pienestä suuttuen
pois selkäni kääntäen
mä lähdin taas muistan sen

Jäi valo öiseen ikkunaan
jäi kaipaus joka varjonain seuraa
jäi rakkaus meidän maailmaan
ei hiipumaan sitä saa kai milloinkaan

Jälkeenpäin, kaiken näin
mä auennein silmin
järjissäin ollut en
mitä tein, sen mä tein
kuin roolissa filmin
jonne mä kuulu en
jos pyyhkiä voisin sen
ja unta ois eilinen

Jäi valo öiseen ikkunaan...

Jos itseni lailla uskot sä niin
yhteen me kuuluttiin
ei rakkaus kuolla saa kyyneliin
ne vaihtaa vois suudelmiin

Jäi valo öiseen ikkunaan...