Mutsi sanoo et kukaa ei oo tarpeeks hyvä, harva kelpaa.
Sun faijas kysy mitä teen työkseni ja paljo mul on velkaa.
Mä en voi valehdella, mun on pakko suoraa kertoo.
Ku sä kirjotat kotii, kerro niille kuka mä oon.

Ne kutsuu mua Koiraks, sen takii faijas kyttää aina,
Ja sun mutsis mieltä painaa.
En oo mitä ne toivoo vaan mitä sä kaipaat.
Se ei oo salaisuus, kuka mä oon ja mitä mä teen.
Mä oon Koira ja sun sydäntä ja kehoo palvelen.

Faijas sun kättä viel, tiukemmin puristaa,
Kerroin et lopetin päivätyöt ja aloin lurittaa.
Ymmärrän et ne näkee mut uhkana, ja haluu varjella sua.
Varsinki ku ne kuulee miten yleisö kutsuu mua.

Ne kutsuu mua Koiraks, sen takii faijas kyttää aina,
Ja sun mutsis mieltä painaa.
En oo mitä ne toivoo vaan mitä sä kaipaat.
Se ei oo salaisuus, kuka mä oon ja mitä mä teen.
Mä oon Koira ja sun sydäntä ja kehoo palvelen.

En ehkä, pysty täyttää, sun vanhempien vaatimuksii,
Oon aina, halunnu tehdä, vaikutuksen suhun enkä sun mutsii.
Ihansama mitä kirjotat kotii, sil ei oo välii ku päätin ne sopii.
Kuha sä tiedät kuka oon ja mitä mä teen. (K-O-I-R-A)

Ne kutsuu mua Koiraks, sen takii faijas kyttää aina,
Ja sun mutsis mieltä painaa.
En oo mitä ne toivoo vaan mitä sä kaipaat.
Se ei oo salaisuus, kuka mä oon ja mitä mä teen.
Mä oon Koira ja sun sydäntä ja kehoo palvelen.