ei löydy rakkautta nyt
mä etsin muttei löytynyt
mä istun miettien ja katson lattiaa
mä muistan että lähdit pois
sä taisit varmaan lähtee pois
ja yksinäisyys kulkee varpaillaan ja kuiskii laulujaan

mä uskoin sua ja uskouduin
sä olit vaatteet jotka puin
sä olit kartta, tiesin aina minne meen
mut silmät auki näin sun lähteneen

ei löydy yhtään ihmistä
ei löydy ketään paitsi mä
mä peiliin katson
siellä vihdoinkin sen nään
se löytää aina luokseni
se kaiken jättää vuokseni
ja jälleen iltaisn sen rinnalle mä hiljaa painan pään

niin yksinäisyys laskeutuu
se katsoo mua kuin lämmin kuu
se syliin käpertyy ja hiljaa juttelee
on yksinäisyys täällä jo
en enää koskaan yksin oo
se vannoo mulle ettei koskaan pois se mee
en itselleni mitään pahaa tee

niin yksinäisyys laskeutuu
se katsoo mua kuin lämmin kuu
se syliin käpertyy ja hiljaa juttelee
on yksinäisyys täällä jo
en enää koskaan yksin oo
se vannoo mulle ettei koskaan pois se mee
en itselleni mitään pahaa tee