raastavaa
on kanssasi iltaa istua
karmivaa
rääpiä sanoja joutavia
salakavalasti annat taas ymmärtää
jo tiedän, ei tästä tule mitään

kärvistää
en osaa edes selittää
riipivää
sydän vie ja pää lepää
puheenparsia turhaan muotoilen
sulle olen ulkopuolella kastien

nollien nolla
varmaan vääristä väärin ihminen
nollien nolla
lihallistuma tylsien tyyppien
arkkuun minut viskatkaa
(arkkuun hänet heivatkaa)
ja pois kantakaa
(koirille antakaa!)

vänkytän
samaa vanhaa kunnes se ärsyttää
sönkötän
kun lähdet ja sanot että kyllästyttää
silti luoksesi hiivin,
hihaasi kiivin,
vaikka tiedän: sillä vain itseni riivin

nollien nolla…

olen liian laiha ja liian ujo
liian rehevä ja liian rujo
olen liian köyhä ja liian valmis
liian kokematon, liian aulis.
olen liian uffi ja liian stocka
liian bemari ja liian skoda
olen liian munkka ja liian vantaa
liian lapinlahti, liian mankkaa.

nollien nolla…