Mä olen arka ja yksinäinen
likomärkä ja viheläinen
mut en huijaa, niin kuin sinä, mä en huijaa

Mä katon pihalta suoraan teille
sä juttelet sun kavereile
ja ne nauraa, sä puhut taas ja ne nauraa

Ja niin sä oot tyyni ja raukee
katot ikkunasta onnellisena hymyillen
vielä silmäsi aukee
vielä huomaat kuinka olet ruma ja liejuinen
etkä tiedä mitään, sä et tiedä mitään, sä et tiedä mitään

Älä luule etten muista
kun kukat putoili omenapuista
ja sä kuiskit tähdistä kuista sä kuiskit

Sul on koti niin siisti ja lämmin
mulla on vähän ikävämmin
mä oon yksin sun puutarha mä oon yksin

Ja niin sä oot tyyni ja raukee.....

Ja niin sä oot tyyni ja raukee....