Piiskasi naamaani rakeet
repi tuuli hiukseni.
Maa paloi allani ja poltti rakoille jalkani,
otin tyynesti vastaan sen kaiken sillä
olinhan sen ansainnut.
Ymmärsin miksi suureni valo.
Pakoon silti en lähtenyt.

Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.

Savu täytti keuhkoni
ja vesi muuttui vereksi.
Jättimäisten heinäsirkkojen ryske minua piinasi.
Olisin vain halunnut kuolla, mutta
kuolema pakeni.
Ymmärsin miksi suureni valo.
Pakoon siltä en ehtinyt.

Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.

Olisin vain halunut kuolla, mutta
kuolema pakeni.
Ymmärsin miksi suureni valo.
pakoon siltä en ehtinyt.

Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi oli koiruoho.
Ja sen valon nimi.