kello kaksitoista
ja keskiyö
pauhaa teeveekin lumisadetta
sähköä
tuhat volttia
ilmassa ja meidän katseissa
kun napin viimeisen
sun paidasta
avaan vapisevilla sormilla
et vastaa paa
mut sanot hiljaa
sä valon unohdit sammuttaa

beibi sä oot pop
sä saat mut toivomaan et aika pysähtyis
beibi sä oot pop
sa saat mut pyytämään ettet koskaan lähtis pois
beibi sä oot pop
jos saan sut huokaamaan se on mulle täyttymys
beibi sä oot pop
kun vain saisin sut uskomaan
sä oot vaniljaa

sun ruskeeta tukkaa
mä sekoitan
sua varovasti rutistan
huuliltasi maistan hunajaa
ja kaulaltasi persikkaa
korvaasi
saat mut kuiskaamaan
kuinka kaunis sä oletkaan
kunnes toisiimme
niin hukutaan
et sanat unohtuu kokonaan

beibi sä oot pop
sä saat mut toivomaan et aika pysähtyis
beibi sä oot pop
sa saat mut pyytämään ettet koskaan lähtis pois
beibi sä oot pop
jos saan sut huokaamaan se on mulle täyttymys
beibi sä oot pop
kun vain saisin sut uskomaan
sä oot vaniljaa