Ajelulla puutaloja
joissa on onnelliset asukkaat
Osoiteltiin, tuo voisi olla meidän

Autoja nyt seisahtunut
Kaduille vesi ne on saartanut
Loppu tää on
mut ei maailman, mä tiedän

Kaupunki tulvii
Kaupunki tulvii
Hukuttaen mukanaan eilisen

Kohistessa sadekuuron
et kuule kun kerron, sun jälkeesi on
yksinäisyys pahempaa kuin koskaan ennen

Kaupunki tulvii
Kaupunki tulvii
Huuhtelee katujaan
pesee pois muistojaan

Kaupunki tulvii
Kaupunki tulvii
Hukuttaen mukanaan eilisen

Meistä ei enää
jäljellä mitään
Päivässä haihtuu
toiseksi muuttuu

Se vihloo ja syö
Joka ytimeen
asti käy yksinäisyys
Tänäänkin minä luovutin
annoin sen nylkeä mua

Ajelulla puutaloja