kylmä on
ja sydämeni suojaton
kai sade voitti auringon
ja piiskaa mua myrskyn lailla
armoo vailla
riisumaan ei saa mua kuitenkaan

pian tulvii maa-saat lohduttaa

sataa tulen luokse sun
nyt kastuu pisaroistani maailmani
katu toistaa sanojani
sataa ota sieluni mun
kun itkee tänä yönä taivas ja maa

sataa nyt taas
sataa kuin silloin
satoja öitä kanssas ootin mä illoin
sataako taas
missä ja milloin
satoja sielun sankareita
näin mä kaatuneita
pelätä ei matkalla saa

varjos sun
on rakkaudessa suoja mun
sen alle kun mä painaudun
oon piilossa maailmalta
tummuvalta
kiihtyvän nään sateen mua suojaa hän

pian tulvii maa-saat lohduttaa

sataa tulen luoksesi sun..