Mä niin jo luulin löytäneeni
Jälleen päälle lujan maan
Ja harharetket harhailleeni

Aikanaan ja ajallaan
Ja unelmista hellitinkö
Sen taivas tietää vain

Ja sitten astuit maailmaani
Kuin aave haaveistain
En ollut sua suunnitellut
Elämääni alkuunkaan

Nyt kaiken kukkimaan oot saanut
Nää päivät luisuu raiteiltaan
Kun ajatukset luokses soutaa

En muusta tiedäkään
Sun äänes tuoksus silmät suljen
Ja päiväuneen jään

Niin salaa, niin salaa
Rakkaus kutoo hiljaa verkkojaan
Niin salaa, niin salaa
Sydämet ne kutsuu toisiaan

Nyt rohkenenko uskallanko
Vielä kerran aloittaa
Mä menneen varjot unohdanko
Painon – pettyä kun saa
Mut oven kun mä avaan
Ja sinut siinä taas mä nään
Mä vastauksen tiedän:
Vieköön virrat mennessään

Niin salaa, niin salaa
Rakkaus kutoo hiljaa verkkojaan
Niin salaa, niin salaa
Sydämet ne kutsuu toisiaan