Ne oli syyskuun iltoja
joen tumman rannalla
kun me maailmaa kelailtiin
haikein mielin erottiin

On noista illoista jo vuodet vierineet
ja tiet meitä vieneet omiin suuntiimme
mut taas sen joen rantoja katselen

Se virta vie, se meitä kuljettaa
ja edelleen maailmaa kelaillaan
vuodet ei oo, niin paljoo muuttaneet
mitä sä mahdat tehdä nyt?

Puhelin ei soinut oo
et kysynyt, oo, missä oot
ja mitä teet kun pääsen pois
ei sul oo numerookaan, kai?

Mut jos sä kuitenkin mulle soittaisit
mä kutsuisin sut mukaan taas joenrantaa katsomaan
sen virran voimaan taas uskomaan

Se virta vie, se meitä kuljettaa
ja edelleen maailmaa kelaillaan
vuodet ei oo, niin paljoo muuttaneet
mitä sä mahdat tehdä nyt?

Se virta vie, se meitä kuljettaa
ja edelleen maailmaa kelaillaan
vuodet ei oo, niin paljoo muuttaneet
mitä sä mahdat tehdä nyt?

Se virta vie, se virta vie
ja edelleen maailmaa kelaillaan
vuodet ei oo, niin paljoo muuttaneet
mitä sä mahdat tehdä nyt?

Mietin mitä sä mahdat tehdä nyt (mitä sä mahdat tehdä nyt)
mietin mitä sä mahdat tehdä nyt
mietin mitä sä mahdat tehdä nyt

mietin mitä sä mahdat tehdä nyt (mitä sä mahdat tehdä nyt)
mietin mitä sä mahdat tehdä nyt (mitä sä mahdat tehdä nyt)