Äsken nähtiin oudot jäljet lumiluolaan vievän.
Kuka sen on rakentanut moisen majan sievän.
Siitä täytyy selko saada, pikku joukko tuumaa.
Talsii kohti lumiluolaa, jännitys tuo huumaa.

Kuka siellä asustaa ja kenen jäljet johtaa,
tuonne majaan jännittävään, kenet siellä kohtaa?
On niin salaperäinen ja kumma luola tuo,
kuka meistä uskaltaisi mennä aukon luo.

Onko siellä hirviö vai lempee jättiläinen?
Kenenkä on asumus tuo outo kylmä jäinen?
Hiljaa hiipii meistä kukin salaa sisään kurkkaa,
huhuilee ja kuulostelee, koputtelee nurkkaa.

Yllätys on melkoinen kun hahmo esiin hiipii.
Kylmänväreet selkäpiitä ylös meillä kiipii.
Mutta sitten tuttu hahmo luolan aukon peittää,
iloisena tassuillansa tervehdyksen heittää.

Ti-Ti Nalle ystävänsä sisään luolaan johtaa.
Eikä kukaan hirviötä, jättiläistä kohtaa.
Kodikas on tunnelma ja kynttiläkin loistaa,
kylmän sekä pelon tunteen mielistä se poistaa.