Tulen tuttuja teitä
pitkin painuneita polkuja
ja kiiltävät kiskot mua kuljettaa
menen merkityt meret ja raivatut rajat
ja taitan tasaiset taipaleet

Mä menen muiden mukaan enkä muuksi muutu
en omituinen ole enkä onnenonkija
meen mutkitta matkat katson kartasta kivet
en oio enkä ota oikopolkua

Pitkin pikistä pätkää
hyvin hiekattuja pihoja
ja askeleitten alla asfalttitie
lasken luistavat ladut
kuljen kivettyjä katuja
ja kantapäissä kopisevat kantatie

Kun palaan taas palaan taas
paljosta oon luopunut
paljon taakse jättänyt
matkallani sun kainaloon

Kotikylän kulkuri oon
paikallani polkenut oon