Lähdin samoilta hiekkalaatikoilta
ja pihoilta, kuin muutkin kotipojat
vietiin nukkuun joka ilta
Noilta kulmilta omenat vietiin
naapurilta
Papattien jäljet saattaa vielä löytyy
asfaltilta

Äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa minä
huusin muina miehinä, ei hävettänyt
ikinä
Olin opelle kannellut löylyt ja pukkitappelut,
eikä siihen aikaan kukaan muijii katellut

Pelattiin vinkillä sitten amicalla,
mutta kohta oli mieli toisaalla joka jampalla
bailaaminen kanssa daamien, saaminen,
ekaa kertaa dokaaminen, tunne maaginen

Ennen vappuna vaan toisimman ja koisimaan
Mietin toisinaan miten voisin olla toisinkaan
En ollut enää snadi, kun lähdin sitten stadiin
Monta vuotta houkutellut esplanadin estradi

Koko kaste jäi väliin
koko yläaste, mutta muusta paskasta
ei tartte tietää lasten lasten
selkä seinää vasten taisteltuani aikani

Vaikka en tajunnut maikkaani
löysin paikkani
seison omilla jaloillani,
pysyn aloillani
omilla tavoillani, hoidin omat asiani

Vielä tuolissani istun joskus
hieman huolissani,
kohotan lasiani kun kelaan kavereitani
Jotkut poltti kumia, toiset buumia
maalas junia ja otti kuvia
ei koskaan rumia
kuvia yritti siihen, kunnes kytät tulivat
ja lähti ajaan takaa kavereita hajaantuvia

Legendat ratapihoilta, kuultiin välitunnilla
matkustettiin tosin junilla, mutta Espoossa
lukiossa ekaa kertaa faijan autossa
raflaan menossa, oli herra kukkarossa

Tää kolmassäe on omistettu Espoon kotipojille
noille keran kattoville, lahjomattomille
joiden kanssa chillailessa
monta kertaa nousi koville
muille siit ei kerrottu paitsi toisille
Vaik tultiin klubille, päästiin aina omille
kun mentiin asioille asiattomille alkon oville
Ei tarvittu mitään niksii, senkun vain kicksii