Sydän ihmisen jää aina jonnekin
kesti vuosia ennen kuin sen ymmärsin
vaikka kauniita seutuja nähdä mä sain
en sun vertaistas löytänyt vain

Siellä mansikat kukkii ja pihlajapuu
niiden ylle kuin kruunuksi kaareutuu
siellä mansikat kukkii ja vehreä maa
minut tuoksullaan saa rauhoittaa

Koskaan niin allapäin en mä olla vois
ettei paikka tuo pyyhkisi murheita pois
siellä hetken saan olla taas onnellinen
kanssa muistojen niin rakkaiden

Siellä mansikat kukkii ja pihlajapuu
niiden ylle kuin kruunuksi kaareutuu
siellä mansikat kukkii ja vehreä maa
minut tuoksullaan saa rauhoittaa